Narsisti miniä soittaa anopille
Nyt ollaan jännittävän asian äärellä. Samalla tapaa pelottavakin asia kun aikuisena heittäydyt syksyllä vaahteranlehtikasaan ja mietit oliko juuri se vaahteranlehti homeessa joka osui huuleesi, vai pääsikö punkki puremaan ja borrelioosi itämään. Siirryin kaikkien näiden vuosien sekopäisten facebook-kirjoituksieni jälkeen bloggaamaan. Kysyin ystäviltä ja tuttavilta lukeeko kukaan ylipäätään enää blogeja. Itse en ole lukenut yhtään, joka toisaalta on hyväkin. Mua ei hirveästi innosta mitkään tiktokit ainakaan sellaisella alustalla kuin se nykyään on. Liikaa ääniä, videoita ja aiheen vaihtelua. Eikä kirjottaminen ole niissä se pointti mikä on mun mielestä blogin tärkein elementti, ellei sitten halua käsikirjoittaa jonkun hauskan videon kässärin. Toki oon sen verran kömpelö että en varmasti osaa sitä tiktokkia kunnolla käyttää. Mua kutsutaankin nykyisessä työpaikassani Henna-mummoksi. Nimi lähti nastakengistä ja tietoteknisistä taidoistani, vaikka oon vasta? 36v. Syytin pitkään yläasteen