Omatunto kolkutti kahdesti

 Olin tuossa eräänä päivänä lenkillä koiramme kanssa. Ensimmäisiä keväisen aurinkoisia päiviä oli silloin, sellaisia, jolloin aurinko jo oikeasti lämmittää kasvoja niin paljon että muistat hetkessä iholta puutuvan UV-suojan ja melanooman.

Mua muuten vieläkin ajoittain vaivaa se, kun joskus vuosia sitten provinssirockissa yritin kaljateltassa ottaa kuvaa esiintyvästä artistista. En ees muista kuka artisti oli kyseessä.  No otin kuvan mun edessä seisovan keski-ikäisen naisen niskasta. Maanantaina makasin sängyssä festareiden uuvuttamana ja ryhdyin katsomaan miltä se viikonloppu kuvissa näytti. Selailin kuvia kunnes tuli vastaan sen naisen tarkennettu niska. Huomasin että niskassa oli musta, kookas, epätarkkarajainen luomi. No sitten piti googlata melanoomien kuvia ja aloin huolestua todella olisiko melanooma kyseessä tällä ventovieraalla naisella. Harmittaa kun en tajunnut sitä kuvaottohetkellä koska olisin voinut sanoa, että nyt kannattaa varata lääkäriaika. Vieläkin toivon, että mun googlaama diagnoosi oli virhearvio ja jos ei olisi ollut niin olisi itse hoksannut mennä näyttämään sitä luomea jollekin ammattilaiselle. Jäi vaivaamaan pitkäksi aikaa se luomi ja omatunto kolkutti, olisiko pitänyt jakaa se kuva provinssirockin tapahtumasivulle sittenkin? Kuvan olen valitettavasti poistanut koska sen luomen kuva olis ollut tähän blogikirjoitukseen sopiva. Olisitte ehkä heti tajunnu mun kauhistuksen!

Mutta siis uv suoja on hyvä muistaa jo keväällä. No minä siinä kävelin rauhassa ja mua vastaan tuli vanhempi nainen. Hän ryhtyi kehumaan miten kaunis koira mulla on.  Alkoi oikee rapsuttelemaan sitä ja aattelin että siinäpä kiva nainen, hän oli myös juttutuulella. Ja minähän tykkään jutella vieraidenkin ihmisten kanssa, ainakin yleensä. Alussa kaikki meni hienosti, puhuttiin säästä jne.. jossain välissä koirani meinasi hypähtää naista kohti kun lopetti rapsuttamisen, silloin tämä nainen sanoi että hyppiminen ei oo hyväksi koska lonkannivelrikko vaivaa. Olin aidosti pahoillani koska mun äidillä on tosi paha nivelrikko lonkassa ja oon nähnyt sen tuskan.  

Sitten alkoi kipulääkekeskustelu ja mä erehdyin kertomaan, että oon ammatiltani sairaanhoitaja. Sen jälkeen miellyttävä keskustelu muuttui vähitellen piinaavaksi. Huomasin että niin miellyttävän oloinen nainen, ei ollutkaan miellyttävä.   Nainen alkoi jossain vaiheessa negatiivisella sävyllä arvostelemaan nykyisen työpaikkani henkilökuntaa, eli mun työkavereita. En siis ollut kertonut missä työskentelen vaan kaikki tämä oli pelkkää sattumaa. Hän jatkoi arvostelua nimi nimen perään, ja kysyi oonko käyny siinä paikassa ja tiedänkö ketään niistä ihmisistä joita oli moittinut. Samalla nainen alkoi muistuttamaan Harry Potterista tuttua ankeuttajaa,  joka imi mun energiat aivan yhtä nopeasti kun 2000-luvun alussa pohjanmaan kaveriporukassa tyhjeni siideripullo jonka etikettiä koristi Linda Lampenius.  Mua alko hikoiluttaa ja tässä kohtaa tapahtui valhe, sanoin etten tiedä kyseisiä henkilöitä enkä juurikaan oo käyny siinä paikassakaan.  Sitten nainen kysyi missä työskentelen ja silloin en voinut enää mitään muuta, kun kertoa toisen valkoisen valheen ja kerroin entisen työnantajani nimen. Omatunto kolkutti jo samaa kiivasta tahtia kun mun sen hetkinen syke.

Hermostuneena aloitin oitis samalta seisomalta naamioitumaan. Epätoivoisena. Ettei vaan tunnistais mua jos tulisikin työpaikallani vastaan seuraavana päivänä. Yritin tunkee mun pitkiä hiuksia pipon sisälle, laitoin hupun päähän, nostin takin kaulusta korkeammalla elehtien, että onpas täällä yhtäkkiä pirun kova tuuli, vaikka samalla oli tietysti pirun kuuma kun piti sellainenkin valheidenverkko aloittaa kutomaan.

Pääsin kuitenkin tilanteesta melko pian karkaamaan ja matkalla kotiin mietin, että pitääkö mun värjätä hiukset taas tummaksi ehkä leikata polkkatukka.

No en oo värjänny enkä leikannu hiuksia. Tiedän että tulen selviämään jos kohtaaminen käy toteen. Hoidan sen sitten sillä kertaa saman tien, rehellisesti niin ettei omatunto kolkuta niinku kävi luominaisenkin kohdalla. Mutta ei mulla oikeestaan sen enempää, muistakaahan se aurinkorasva!